Toimintaverkosto

Kylä- ja asukasyhdistystoimintaa käsittelevän osion sisällön on tuottanut MSL-opintokeskus

Tietoa ja tutkimusta kylätoiminnan merkityksistä:
"Paikallistoimijoille vakaa yhteiskunnallinen rooli"
Ritva Pihlajan selvitys "Kolmas sektori maaseutukunnissa"
Hyyryläinen et al.: "Kylätoiminnan tila 2010."

Kyläyhdistysten yleisin yhteistyökumppani on kunta. Lisäksi kyläyhdistykset tekevät paljon yhteistyötä muiden kyläyhteisöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös alueesta riippuen seurakuntien, metsästysseurojen, paikallisten toimintaryhmien, kyläkoulujen, urheiluseurojen ja muiden kylän alueella tai sen lähiympäristössä toimivien yhdistysten kanssa. Kunnan kanssa yhteistyötä tehdään usein mm. tieasioissa, joukkoliikenteessä, rahoituksessa, harrastustiloissa ja -palkkioissa. Keskeisiä aihepiirejä ovat myös asuinympäristö, kaavoitus, kunnallistekniikka sekä kouluasiat.

Paikallisen toiminnan lisäksi kylätoiminnan asiaa ajetaan myös valtakunnallisella tasolla. Paikallisia ja alueellisia toimijoita ovat kyläasiamiehet, Leader-toimintaryhmät (yhteensä 55 yhdistystä), maakunnalliset kylätoimintaorganisaatiot (yhteensä 19 yhdistystä, esim. Keski-Suomen kylät ry., Pohjois-Karjalan kylät ry) sekä Maaseudun Sivistysliitto, joka tukee kylätoimijoita järjestämällä mm. kyläsuunnitteluprosesseja sekä kyläpäällikkövalmennusta.

Valtakunnallisen tason toimijoita ovat:

Suomen Kylätoiminta ry eli SYTY edistää valtakunnallisesti kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä. SYTY toimii maaseudun kehittämistä edistävien järjestöjen ja kylien valtakunnallisena yhteistyöelimenä.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin, jonka työhön osallistuu yli 500 ihmistä useista ministeriöistä ja muista organisaatioista. YTR:n tehtävänä on sovittaa yhteen maaseudun kehittämistoimia ja edistää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä. Yhteistyöjärjestelyllä tuetaan valtakunnallista, alueellista ja paikallista maaseudun kehitystyötä sekä lisätään valmiuksia hyödyntää EU-osarahoitteisia ohjelmia ja muita maaseudun kehittämisvälineitä.

Asukasyhdistykset tekevät usein yhteistyötä kaupungin lisäksi alueen muiden yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Asukas- ja kaupunginosayhdistykset ovat joillakin alueilla perustaneet yhteisiä aluetoimikuntia, neuvottelukuntia ja liittoja (esimerkiksi Vaasan asukasyhdistysten aluetoimikunnatHelsingin kaupunginosayhdistykset ry ja Espoon kaupunginosayhdistysten liitto). Alueellisesta vaikuttamisesta kiinnostuneen kannattaa tutustua myös Rovaniemen aluelautakunnan toimintaan!