Miten voit vaikuttaa yksin ja ryhmässä

Sivun sisällöt on tuottanut pääosin Kansalaisfoorumi

Suomalaisista 90 % on valmis kirjoittamaan nimensä vetoomukseen, 60 % voisi osallistua boikottiin, maksu- tai ostolakkoon, 50 % mielenosoituksiin ja vain 2 % on valmis väkivaltaiseen tomintaan.

Opas kaupunkiaktivismiin -uutta kaupunkikulttuuria luomaan (Toim. Petri Jyrkäs ja Karoliina luoto). Opastaa erilaistan tapahtumien, tilaisuuksien yms. hankkeiden toteuttamiseen yhdessä kapungin eri toimijoiden kanssa.

Pohdi mitä arjen valintoja voisit itse tehdä vaikuttaaksesi esim. tuotteiden tai palvelujen tarjontaan.

Omalla tavalla vaikuttaminen voi lähteä halusta muuttaa omaa tai lähipiirinsä elämää. Henkilökohtaisia vaikuttamiskeinoja ovat muun muassa kuluttamiseen ja ympäristöön liittyvät valinnat tai terveyden edistämiseen tähtäävä toiminta. Yhdessä vaikuttamisen keinoja ovat mm. perinteinen mielenosoitus ja adressien kerääminen sekä erilaisten tempausten järjestäminen.

Hyviä vinkkejä osallisuutta edistävistä työskentelymenetelmistä Jelli.fi -sivustolla.

 

Henkilökohtaisten valintojen lisäksi voit jakaa informaatiota verkostoissasi esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä, ja innostaa sitä kautta muitakin tekemään samankaltaisia valintoja. Näin arjen valinnoilla voi olla vaikutusta koko yhteiskunnan  toimintaan ja arvoihin.  Negatiivisen tai positiivisen julkisuuden kautta voit vaikuttaa mm. yritysten toimintaan. Näin on toiminut esimerkiksi  Porkkanamafia-liike. Boikotointi on yleensä kohdistunut globaaliin pääomavaltaiseen yritystoimintaan.

Usein henkilökohtaiset kulutusvalinnat kohdistuvat enemmän taloudelliseen kuin poliittiseen vallankäyttöön. Epäeettisenä pidettyyn yritystoimintaan tai elintapoihin voidaan vaikuttaa kulutuskäyttäytymistä ohjeistavilla kampanjoilla. Tästä esimerkkinä Lihaton lokakuu.

Internet on luonut vertaistukiryhmille uuden ajasta, paikasta ja välimatkoista riippumattoman kanavan. Vertaistukiryhmät syntyvät yleensä tietyn tarpeen pohjalta ja toiminnan vakiinnuttua organisoituvat yhdistysmuotoisiksi. Hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta on erityislasten vanhempien ryhmä Leijonaemot. Ryhmä syntyi vuonna 2001 ja yhdistys perustettiin vuonna 2005.

Suora toiminta

Suoran toiminnan käsite on yleinen liikkeissä, jotka ottavat eri tavoin oikeuden käsiinsä ja yleensä pyrkivät estämään jonkin toiminnan jatkumisen.

Varsinkin anarkisteille suora toiminta on ensisijainen toimintamuoto, mutta suoraa toimintaa voi nousta käytännössä miltä tahansa aatteelliselta suunnalta radikaalivasemmistosta ja syväekologisista piireistä radikaalioikeistoon ja kansallismielisiin. Myös radikaali humanismi voi olla lähtökohtana, kuten gandhilaisessa kansalaistottelemattomuudessa tai pasifistisessa Aurantakojat-liikkeessä.

Katujen ja talojen valtaus on tyypillistä suoraa toimintaa. Toisinaan suora toiminta loukkaa yksityisyyden tai omaisuuden suojaa, kuten esim. ’ekotaasit’ (ekologinen sabotaasi, mm. turkistarhaiskut). Yksityisomaisuuteen kohdistuva vahingonteko on tapana tehdä kasvottomana.

Aktiivinen kansalaistottelemattomuus, kuten esimerkiksi tunkeutuminen käynnissä olevalle työmaalle estämään toiminnan jatkumisen, on myös suoraa toimintaa. Klassikoksi muodostunut tapaus on Koijärvi vuodelta 1979. Ympäristöjärjestöistä Greenpeace tunnetaan suoran toiminnan iskuista. 

Suoran toiminnan piireissä rajanveto omaisuuden vahingoittamisen ja fyysisen väkivallan välillä on yleensä jyrkkä ja voimakasta keskustelua herättävä aihe. Suomessa fyysistä väkivaltaa on ilmennyt esim. iskussa  Pride-kulkueeseen.

Suora toiminta voi liittyä myös erilaisiin kulttuurihäirinnän muotoihin. Esimerkkinä radikaali graffititaiteilija Banksy.


Osallistumisen uusimpia muotoja

Joukko tai ryhmä syntyy, kun useampi henkilö haluaa edistää samaa asiaa. Yleensä vaikuttaminen on tehokkaampaa suuremmalla joukolla kuin yksin.

Perinteisten ryhmässä toteutettujen mielenosoitusten ja marssien rinnalle on tullut viime aikoina uusia joukkoesiintymisiin perustuvia toimintamuotoja kuten Flash Mob ja Pop up –tapahtumat.

Flash mob on tapahtuma, jossa joukko ihmisiä tekee ennalta sovittuna ajankohtana jotain odottamatonta julkisella paikalla. Tapahtumat suunnitellaan yleensä internetin välityksellä, jossa kerätään osanottajia ja sovitaan aika, paikka ja tehtävä asia.
Flash mob pyrkii yllättämään, mutta ei aina kuitenkaan selkeästi vaikuttamaan tai osallistamaan yleisöä.  Esimerkkinä ensisijaisesti viihdyttämään pyrkivä tanssiesitys Helsingin rautatieasemalla.


Pop up- tapahtuma on melko uusi ilmiö ja esim. wikipediassakin  vielä määrittelemätön. Pop up tarkoittaa tilapäistä toimintaa, jonka olennaisena osana on toiminta. Tiloina käytetään myös yksityiskoteja.

Hyvä esimerkki valtakunnallisesta pop-up kampanjasta on Ravintolapäivä.  Tempauspäivänä kuka tahansa voi perustaa päiväksi tarjoilupisteen itse valitsemaansa paikkaan. Ravintolapäivää on vietetty vuodesta 2011 neljä kertaa vuodessa noin kolmen kuukauden välein.

Joskus  kampanja syntyy vain muutaman ihmsen halusta tehdä asialle jotain omakohtaista. Esimerkkinä tästä Motoristit koulukiusaamista vastaan, joka lähti liikkeelle Tampereen seudun kouluilla syksyllä 2013.

 

Muita joukkovaikuttamisen tapoja

  • Adressien ja vetomusten avulla pyritään osoittamaan, että asian takana on suuri joukko ihmisiä. Adresseja ja vetoomuksia voit kerätä perinteisillä nimilistoilla tai kerätä verkossa sivustolla www.adressit.com.
    Kuntalaisaloite.fi  ja Kansalaisaloite.fi  -sivut palvelevat julkisen hallintokoneiston käsittelyyn kunnille ja eduskunnalle osoitettuja  aloitteita.
  • Yeisönosastokirjoitusten kautta voi herättää julkista keskustelua asista sekä houkutella muita ihmisiä tulemaan mukaan vaikuttamaan asiaan
  • Suorat kontaktit poliitikkoihin on hyvä tapa tuoda esille ryhmälle tärkeää asiaa keskustellen ja perustellen.
  • Tutustu myös joukkoistamiseen vaikuttamisen mahdollisuutena.