Joukkoistamisen voima

Joukkouttaminen (joukkoistaminen, yleisön osallistaminen; talkoistaminen engl. crowdsourcing) kuvaa yleisesti hajautettua ongelmanratkaisu- ja tuotantomallia, jossa toimeksiantaja hyödyntää yhteisön osaamista rajattua tehtävää varten. (Wikipedia)

 

Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnalla on erillinen Joukkoistamisen jaosto, jonka pohdintoja joukkoistamisesta löydät jaoston sivulta.

Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan joukkoistamisjaoston toimintaa voit seurata myös jaoston Facebook-sivuilla.

Keskeinen asia joukkoistamisesta puhuttaessa on myös osallistuva budjetointi. Lue Wikipedian määritelmä Osallistuvasta budjetoinnista ja pohdi, mitä budjettiasioita sinun kunnassasi voitasiin päättää osallistuvan budjetoinnin kautta?

Mitä joukkoistaminen on?

Joukkoistaminen on rajaamattoman joukon osallistumista rajattuun tehtävään verkossa. Se sopii hyvin esimerkiksi suunnitteluun, kommentointiin ja keskusteluun. Joukkoistamista on kokeiltu Suomessa mm. Open Goverment Partnership -ohjelman valmistelussa sekä maastoliikennelain valmistelussa. Yksinkertaisimmillaan joukkoistaminen on esimerkiksi Facebook-ryhmässä tai -keskustelussa yhdessä tapahtuvaa ongelman ratkaisua, jossa osallistujat pääsevät ongelman esittäjän kommenttien lisäksi kommentoimaan myös toisten keskusteluun osallistujien kommentteja. Joukossa tieto ja ideat lisääntyvät!

Joukkoistamista ei pidä sekoittaa kaikkeen verkossa käytävään keskusteluun. Joukkoistamiseksi voidaan määritellä sellaiset keskustelut, joilla on selkästi rajattu tehtävä ja tavoitteena on tuottaa uutta tietoa tai ideoita johonkin asiaan. Keskusteluun on mahdollista osallistua myös laaja joukko ihmisiä. Joukkoistamisen tulosten tulisi myös näkyä jotenkin muuttuvina käytäntöinä, budjetoinnissa tms. mihin joukkoistamista kulloinkin käytetään.

Miten joukkoistamista tehdään?

Meille suomalaisille tutuin termi yhdessä tekemiselle on talkoot. Suomessa on joukkoistettu talkoiden muodossa jo kauan ennen internetin keksimistä esimerkiksi rakentamalla yhdessä seurantaloja ja kouluja tai pitämällä huolta lähiympäristön siisteydestä.

Muita joukkoistamisen muotoja ovat:

  1. Asiantuntijatorit, esimerkiksi iStockPhoto (miljoonien kuvien kuvapankki)
  2. Suuren massan panos (esimerkiksi Legon kuluttajat osana tuotekehitystä)
  3. Ei-formaalit asiantuntijaverkostot (Sosiaalinen media oppimisen tukena -verkosto)
  4. Verkkovoima (tsunami-uhrien henkilöllisyyden selvittäminen, kansalaisaloitteet)
  5. Aineiston luokittelu ja lajittelu (ihmiset lajittelivat NASAlle 80 000 Mars-valokuvaa)

Mitä hyötyä joukkoistamisesta on?

  • Auttaa havaitsemaan virheitä, ongelmia tai puutteita
  • Tuottaa uusia ideoita, ratkaisuja ja näkökulmia
  • Nopea käyttöönotto verrattuna kehittämiseen alusta asti itse
  • Jalostaa ehdotuksia toimivimmiksi
  • Keskusteluun saadaan uusia asiantuntijoita ja käytännön kokemuksia
  • Sitouttaa ihmisiä lopputulokseen
  • Nopea tulosten saaminen ja edelleen jalostaminen
  • Vahvistaa ihmisten uskoa yhdessä tekemiseen.

Miten ihmisiä innostetaan mukaan joukkoistamaan?

Vaikuttamistyö on yleensä ihmisten vapaaehtoista toimintaa, johon lähdetään saadakseen edistettyä itselle tärkeää asiaa. Vapaaehtoistyössä maine ja kunnia toimivat myös motivaattoreina. Vapaaehtoistyö tarjoaa mahdollisuuden osallistua ja antaa omia tietoja tai taitoja yhteisen asian edistämiseksi. Ihmiset ovat valmiita näkemään hämmästyttävän paljon vaivaa parantaakseen mainettaan.

Vahvin motivaattori on työn lopputulos. Parhaat talkookohteet eli joukkoistamiset hyödyntävät kaikkia osallistujia. Joukkoistamisessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhdessä suunniteltavaa liikenneratkaisua tai palvelujen painotusten muuttamista.

Onnistumisen elementtejä:

  • punnittu suunnittelu
  • laaja tiedotus joukkoistamisesta (mahdollisuus osallistua mahdollisimman monella tavalla)
  • keskustelun seuranta ja vuorovaikutus
  • osallistumisen hyödyntäminen
  • palaute osallistujille joukkoistamisen päätyttyä.

Kun vaikuttamisen tueksi otetaan joukkoistaminen eli talkoot, on toiminnan organisoijan pyrittävä tekemään osallistumisesta mukavaa. Arvostuksen ja kiitoksen antaminen tulee olla itsestäänselvyys. Parasta on, mikäli yhteisössä säilyy hyvä tekemisen henki ja osallistumisen tuloksen näkee esimerkiksi viihtyisämpänä asuinympäristönä, toimivampina palveluina jne.

Mitä edellytetään joukkoistamisen käynnistäjältä ja ylläpitäjältä?

  • Itsensä esille tuominen ja omalla identiteetillä verkossa esiintyminen
  • Omien verkostojen hyödyntäminen
  • Oikeiden ja ajanmukaisten välineiden käyttäminen (joukkoista siellä, missä ihmiset ovat luonnostaan)
  • Ryhmän innostaminen, tukeminen, kannustaminen
  • Avoimuus: mihin joukkoistamisen tuloksia aiotaan käyttää
  • Kiittäminen ja arvostuksen ilmaiseminen, joukkoistamisen käynnistäjä ei ole nokkamies tai johtaja, vaan toisten esiintuoja, nostaja
  • Joukkoistamisen käynnistäjä ei saa provosoitua.