Tietoa työsuhteista

Sivun sisällöt ovat pääosin tuottaneet TJS-opintokeskus, KSL-opintokeskus ja TSL-opintokeskus

Millaisessa työsuhteessa sinä olet? Tarkista itseäsi ja työnantajaasi koskevat oikeudet ja velvollisuudet!

Taustatietoa vaikuttamistasi varten

Yleisin työsuhteen muoto on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, mutta muitakin on. Tässä kerromme niistä. Kun tunnet nämä, tunnistat oman ja kaveresi tilanteen työssä ja osaat huolehtia oikeuksistasi.

 

Virkasuhde

Valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa työtä tehdään työsuhteen lisäksi myös virkasuhteessa. Virkaan nimitetään ja siihen suostutaan, eikä kyseessä ole samanlainen sopiminen kuin työsuhteessa. Työsopimuksen sijasta virkamiehelle ja viranhaltijalle annetaan määräyskirja.

 

Epätyypilliset työsuhteet

Epätyyppillisiksi työsuhteiksi sanotaan muita kuin kokoaikaisia ja vakituisia työsuhteita. Näitä ovat osa- ja määräaikaiset työsuhteet, vuokra- ja keikkatyö.

Osa-aikatyö

Työsopimuksessa voidaan sopia, että työtä tehdään vain osan päivää tai viikkoa. Osa-aikaiseksi määritellään työ, jota tehdään alle laissa tai työ- tai virkaehtosopimuksessa määritellyn säännöllisen viikkotyöajan. Tässä tapauksessa myös palkka on suhteutettu työaikaan. Yleensä osa-aikaiseksi määritellään työ, jota tehdään alle 30 tuntia viikossa.

Jos työnantajalla on myöhemmin tarvetta lisätyövoimaan, lisätyötä on tarjottava ensin osa-aikaiselle. Osa-aikaisella työntekijällä voi olla useampi työsuhde eri työnantajiin. Osa-aikaiseen työsuhteeseen ei saa soveltaa vakituista työsuhdetta huonompia työehtoja, mutta edut voidaan suhteuttaa työaikaa vastaavaksi.

Määräaikainen työ

Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi vain perustellusta syystä. Työsopimukseen tai työehdoista annettavaan kirjalliseen selvitykseen tulee sakon uhalla kirjata määräaikaisuuden syy ja kesto.  Määräaikaisuuden syy voi olla esimerkiksi vakituisen työntekijän tuuraus, työn luonne, työharjoittelu tai muu vastaava työn tilapäisyyttä osoittava seikka.

Määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana, jos jokaiselle määräaikaisuudelle erikseen ei ole perustetta. Jos peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia tehdään useita ilman keskeytyksiä tai lyhytaikaisin keskeytyksin, työsuhde-edut karttuvat kuten vakituisillakin. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi vuosiloma ja sairausajan palkka sekä muut työsuhteen kestoon perustuvat edut.

Määräaikaista työntekijää ei voi irtisanoa ennen määräajan päättymistä. Sopimus voidaan kuitenkin päättää purkamalla heti, jos työntekijä rikkoo tai laiminlyö vakavasti työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan. Työntekijä ei voi vaihtaa työpaikkaa ennen kuin määräaikainen työsopimus päättyy. Muista siksi sopia irtisanoutumisaika työnantajasi kanssa!  Määräaikaiseen työsuhteeseen ei saa soveltaa muita huonompia työehtoja.

Vuokratyö

Työsopimuksen voi tehdä myös työvoimaa vuokraavan yrityksen kanssa. Työntekijä on työsuhteessa vuokrausyritykseen, mutta työntekopaikka vaihtelee ja palkkakin voi määräytyä työntekopaikan mukaan. Myös vuokratyössä määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää lain mukaista perustetta, ellei määräaikaisuus ole työntekijän oma toivomus.

Työsopimuslaki määrää, että vuokratyöntekijälle on maksettava palkkaa ensisijaisesti vuokratyönantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan. Jos vuokratyönantajaa ei sido mikään työehtosopimus, työntekijälle on maksettava käyttäjäyritystä (työntekopaikkaa) sitovan työehtosopimuksen mukainen palkka.

Keikkatyö

Työnantaja voi haluta työntekijän tekemään lyhyen keikkatyön tai lyhytkestoiseen projektiin. Tällöinkin on kysymys määräaikaisesta työstä ja sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Kyseessä on työsuhde, vaikka työ kestäisi lyhyen aikaa ja sitä tehtäisiin työntekijän kotona omalla tietokoneella. Jos olet epävarma, onko kyseessä työsuhde vai itsenäisen ammatinharjoittajan ja toimeksiantajan välinen toimeksiantosuhde, ota yhteyttä luottamusmieheesi tai omaan ammattiliittoosi. Työntekomuoto vaikuttaa niihin ehtoihin ja etuihin, joita työhön liittyy.

 

Työehtosopimus

Ammattijärjestö tai usean järjestön yhteenliittymä neuvottelee työnantajan tai työnantajajärjestön kanssa työehtosopimuksen. Työehtosopimuksessa sovitaan muun muassa alan palkoista, palkankorotuksista ja lakia paremmista eduista esimerkiksi vuosilomissa ja työajoissa. Sopimuksessa sovitaan myös luottamusmiesjärjestelmästä.

Työehtosopimuksen allekirjoittaneen liiton jäsenet valitsevat työpaikalle luottamusmiehen, joka auttaa liiton jäseniä kaikissa erimielisyyksissä työnantajan kanssa.

Työehtosopimuksessa sovitut palkka- ja muut edut ovat aina vähimmäisetuja, joita ei saa alittaa, mutta niitä paremmista eduista työsopimuksessa, työpaikan käytännöissä tai paikallisissa sopimuksissa voidaan sopia. Jos työntekijän ja työnantajan tekemässä työsopimuksessa on ehto, joka on työntekijälle huonompi kuin työehtosopimuksen määräys, on työsopimuksen ehto mitätön ja sen sijasta noudatetaan työehtosopimuksen ehtoa.

Työ- ja virkaehtosopimus sitoo työnantajaa, työantaja- ja palkansaajaliittoa sekä niiden jäseniä. Työ- tai virkaehtosopimuksessa säännellystä asiasta syntyneen erimielisyyden vuoksi ei sopimuksen voimassa ollessa saa ryhtyä lakkoon (työrauha).

 

Koeaika

Työsuhteen alkaessa voidaan erikseen sopia enintään neljä kuukautta kestävästä koeajasta. Jos työnantaja kouluttaa uutta työntekijää yli neljä kuukautta, koeaika voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Määräaikaisen työsuhteen alkuun voidaan myös erikseen sopia koeaika.

Alle kahdeksan kuukautta kestävässä työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestoajasta. Jos määräaikainen työsuhde kestää esimerkiksi puoli vuotta, koeaika voi olla korkeintaan kolme kuukautta. Koeaikana työntekijä tai työnantaja voi purkaa työsopimuksen päättymään välittömästi. Työnantaja ei saa purkaa työsopimusta epäasiallisella perusteella.