Työhyvinvointi

Sivun sisällöt ovat pääosin tuottaneet TJS-opintokeskus, KSL-opintokeskus ja TSL-opintokeskus

Käy läpi viereinen muistilista. Pohdi ja kirjaa, miten nämä asiat ovat omassa työssäsi ja työyhteisössäsi. Mikä asia on parhaiten hoidossa? Missä on eniten parannettavaa? Pohdi, mihin asioihin voit itse vaikuttaa ja mihin tarvitset työyhteisön ja/tai esimiehen apua.

Ota selvää, kuka/ketkä vastaavat työpaikallasi työsuojelusta ja sen kehittämisestä. Entä onko työpaikallasi tehty työohjeet tai yhteiset pelisäännöt? Tutustu niihin ja pohdi, miten ne auttavat sinua työssäsi. Onko niissä jotain kehitettävää?

Mihin työhyvinvointiasi edistäviin asioihin sinä voit vaikuttaa työpaikallasi?

Voit hyvin työssä, kun työ tuottaa työnimun kokemuksia ainakin ajoittain, voit käyttää osaamistasi ja kehittyä, työpaikkasi johtaminen on kunnossa ja työyhteisö pelaa reilusti yhteisen päämäärän eteen. Työhyvinvointiin tarvitaan kaikkia työpaikalla.

  • Vaikuta siihen, että työaikasi ei ylity ja ota puheeksi kohtuuttomuudet. Näin huolehdit omasta jaksamisestasi ja siitä, että elämässäsi on muutakin kuin työ. Huolehditaan työyhteisönä siitä, että työpaikalla on terve työaikakulttuuri. ”Ei asuta työpaikalla”.
     
  • Pidä huoli työsuhdeturvastasi. Kaikilla työsuhteessa olevilla on työsuhteensa irtisanomis- ja purkusuoja. Jos koet epäoikeudenmukaisuutta irtisanomis- tai lomautustilanteissa, hae neuvoa luottamusmieheltäsi. Hän neuvoo ammattijärjestöjen jäseniä näissä tilanteissa. 

    Osakeyhtiön toimitusjohtajalla ei ole työsuhdeturvaa lainkaan, koska hän ei ole työntekijä vaan osakeyhtiölain tarkoittama elin. Yhdistyksen toimitus- tai toiminnanjohtaja sen sijaan on työsuhteessa ja työsuhdeturvan piirissä.
     
  • Suunnittele ja kehitä omaa työtäsi ja osallistu työkäytäntöjen suunnitteluun työyhteisösi kanssa. Tämä työ kuuluu kaikille työpaikallasi! 
     
  • Hahmota organisaatiosi tavoitteet ja kuinka oma työsi ja työnkuvasi vievät kohti yhteistä tavoitetta. Tästä löytyvät perustelut sille, miksi työnantajan kannattaa maksaa tekemästäsi työstä.
     
  • Kerro esimiehellesi, jos työtaakkasi on liian raskas ja keskustele hänen kanssaan, miten sitä voisi keventää. Tämä tekee sinusta vastuullisen, omasta hyvinvoinnistaan huolta pitävän työntekijän. Tämä on myös työnantajan etu, koska sairauspoissaolot tulevat työnantajalle kalliiksi.
     
  • Huolehdi osaamisestasi ja varmista kehityskeskusteluissa esimiehesi kanssa, että osaamisesi on riittävää ja kuinka voisit sitä vielä kehittää. Mieti myös, voisiko esimerkiksi työnkierto tukea osaamisesi kehittymistä.
     
  • Varmista, että sinulla on tarkoituksenmukainen työtila ja tarvittavat työvälineet työsi hoitamiseen. Tee esimiehellesi esityksiä siitä, miten työsi sujuvoituu entistä paremmilla työvälineillä. Niska- ja hartiaseudun vaivat saattaisivat vähentyä rullahiirellä tai säädettävällä sähköpöydällä. 

 

Laki velvoittaa työnantaja huolehtimaan työhyvinvoinnista

Työhyvinvoinnin kehittämisellä päästään käsiksi moniin työyhteisön toimivuutta parantaviin tekijöihin. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työpaikoilla on laadittu työsuojelun toimintaohjelma ja että työn fyysiset ja henkiset riskit ja vaarat on arvioitu. Näihin perustuu työpaikan työhyvinvoinnin kehittäminen. Työsuojelun toimintaohjelmassa kuvataan periaatteet ja toimintatavat, joilla työpaikan työsuojelutoimintaa hoidetaan ja kehitetään. Toimintaohjelmaa voidaan täydentää esimerkiksi työhyvinvoinnin tai työsuojelun kehittämisohjelmalla, joka sisältää konkreettisia tavoitteita ja keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Työpaikan riskit ja vaarat tulee arvioida

Työpaikan fyysiset ja henkiset riskit voidaan toki kartoittaa ulkopuolisen asiantuntijan, esimerkiksi työterveyshuollon avulla, mutta kartoituksen tekeminen onnistuu myös työyhteisön voimin. Työ voidaan aloittaa siten, että henkilöstö määrittelee ne tekijät, jotka heitä kuormittavat työpaikalla. Sitten tarkastellaan tekijöitä, jotka ovat työpaikalla kunnossa ja joita kannattaa vaalia.
 

Ohjeita työpaikan riskien ja vaarojen arviointiin:

http://www.ttk.fi/riskienarviointi
http://www.tyosuojelu.fi/fi/riskienarviointi
http://www.ttl.fi/fi/toimialat/pienyritykset/yrittajan_tehtavat/riskien_arviointi/Sivut/default.aspx

Henkisten riskien ja vaarojen arviointiin työyhteisön voimin löytyy ohjeita TJS Opintokeskuksen laatimasta Reilu Peli -käsikirjasta, jota saa tilata: http://www.tjs-opintokeskus.fi/julkaisut-ja-aineistot/julkaisut-ja-tilaaminen

 

Konkreettiset keinot työhyvinvoinnin kehittämiseksi

Riskien ja vaarojen arvioinnin tuloksena syntyvät kehittämiskohteet kirjataan kehittämisohjelmaksi, ja ne käsitellään yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Tämän jälkeen päätetään kehittämiskeinoista sekä toteutetaan ne suunnitelluissa aikatauluissa. Mitä haitallisemmat seuraukset ja suurempi todennäköisyys vaaralle on, sitä kiireellisempi toteutusaikataulu.

Arviointien tulokset on säilytettävä, jotta voidaan tarvittaessa osoittaa, miten arviointi on suoritettu ja mihin tehdyt johtopäätökset perustuvat.

Kehittämisohjelma sisältää kuvauksen pysyvistä tai pysyväisluonteisista toimintatavoista vastuutahoineen ja –henkilöineen. Vastuunkantajat ovat välttämättömiä hyvin hoidetulle työsuojelutoiminnalle. Kehittämisohjelmassa kuvataan työsuojeluvastuiden ja -tehtävien jakaantuminen, työsuojeluyhteistoiminnan järjestäminen, työolojen, työtapojen ja työyhteisön tilan jatkuva tarkkailu, työtapaturmien, ammattitautien ja vaaratilanteiden tutkinta, työterveyshuollon järjestäminen, henkilöstön perehdyttäminen.

Työsuojelun kehittämisohjelmasta tiedotetaan koko henkilöstölle. Uusille työntekijöille ohjelman sisältö ja työssä esiintyvien vaarojen ja haittojen estäminen opetetaan osana perehdyttämistä.

 

Työpaikan työohjeet tai pelisäännöt 

Työpaikan toimintatavoista saattaa syntyä erimielisyyksiä. Tällaisissa tilanteissa työpaikalla tarvitaan työohjeita ja sääntöjä, joita ei ole kirjattu lakeihin tai työehto- tai virkaehtosopimuksiin. Tällaiset ohjeet ja säännöt ovat usein kirjoittamattomia, vuosien saatossa kertyneitä työohjeita, jotka ovat tuttuja vain osalle henkilöstöstä. Jotkut näistä ohjeista saattavat olla aikansa eläneitä, eivätkä tue työn tekemistä. Siksi on tarpeen määritellä aika-ajoin yhdessä henkilöstön kanssa työpaikan pelisäännöt, joiden avulla työ sujuu entistä paremmin ja vältytään ”turhilta” konflikteilta. Ne tulee käsitellä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.

 

Esimerkki yhdessä laadituista pelisäännöistä:

1. Kerro oleellisesta muutoksesta työssäsi niille, jotka tekevät samaa työtä kanssasi tai joita muutos koskettaa.

2. Kun tarvitset työkaverisi apua, tiedustele aluksi, onko hänellä aikaa heti tai myöhemmin.

3. Jos haluat työrauhaa, ilmoita siitä työkavereillesi ”keskityn” - kyltin tai muulla vastaavalla tavalla.

4. Kysyminen on sallittua.

5. Varaa riittävästi pelivaraa kalenteriisi.

6. Tarjoa työkaverillesi töitä, jos oma allakkasi on täynnä.

7. Jos joudut kieltäytymään työtehtävästä, siirrä asian käsittely esimiehellesi.