Mistä aloittaa?

Suomessa arvostetaan asiantuntemusta, joten vaikuttamisen pitää pohjautua oikeisiin tietoihin, ei arvailuihin.

Vaikuttamissuunnitelma antaa hyvän pohjan vaikuttamiselle.

Mistä aloitetaan?

Ensin päätetään, mihin asiaan tai asioihin halutaan vaikuttaa. Tavoitteita asetettaessa on hyvä pohtia, millaisia tuloksia odotetaan ja missä ajassa. Tavoitteiden tulee olla realistiset käytettävissä oleviin resursseihin nähden.

Kaikki mukaan!

Vaikuttaminen on tehokkainta ryhmässä. Jos haluat vaikuttaa, se onnistuu helpoimmin etsimällä tai perustamalla ryhmä, jolla on samat tavoitteet. Ryhmän jäsenet voivat viedä verkostoissaan eteenpäin yhdistyksen tai ryhmän ajamaan asiaa keskustellen ja tiedottaen. Vaikka vaikuttamisessa kaikkien jäsenten työ on tärkeää, on silti hyvä sopia tehtävänjaosta: kuka vastaa työn organisoinnista, onko se puheenjohtaja vai joku nimetty henkilö. Asiat jäävät helposti tekemättä, jos työnjaosta ei sovita.

Kohde selville

Vaikuttamista suunniteltaessa on tärkeää selvittää, keneen halutaan vaikuttaa. Halutaanko vaikuttaa kaikkien kuntalaisten tai kyläläisten asenteisiin, vai ovatko vaikuttamistyön kohteena kunnalliset päättäjät, seurakunta tai kenties kunnassa toimivat yrittäjät?  On tärkeää valita oikea keino. Henkilökohtainen yhteydenotto, mielenilmaisu tai lehtihaastattelu sopivat eri tilanteisiin ja erilaisten asioiden yhteyteen. Vaikuttamisen keinoihin kannattaa perehtyä huolella etukäteen ja niitä on hyvä suunnitella yhdessä.

Paikallisyhdistyksen tai vaikuttajaryhmän merkittävimpiä voimavaroja ovat laaja ja aktiivinen jäsenkunta sekä vapaaehtoistyötä tekevät henkilöt. Jäsenmäärä antaa yhdistyksen mielipiteelle painoarvoa ja helpottaa verkostomaista vaikuttamista. Vapaaehtoiset tuovat puolestaan toimintaan näkyvyyttä ja arvostusta.

Mitä keinoja käytetään?

Kun vaikuttamisen kohdejoukko on valittu, ryhdytään pohtimaan keinoja, miten tulokseen päästään parhaalla mahdollisella tavalla? Asioita kannattaa jaksottaa: mitä tehdään tänään, mitä huomenna ja mikä ensi viikolla. Kannattaa myös priorisoida: kun on pienet resurssit, kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa. Siksi pitää asettaa asioita tärkeysjärjestykseen.

Mitä pystymme tekemään?

Vaikuttamiseen käytettävät resurssit kannattaa kartoittaa ja kirjata ylös. Ihmisten käytettävissä oleva aika, osaaminen, työpanos, kontaktit ja yhteistyökumppanit ovat tärkeimmät vaikuttamisresurssit. Samalla kun kartoitetaan resurssit, pitää sopia työn- ja vastuunjaosta: kuka tekee mitäkin ja millä aikataululla? Vaikuttamisessa korostuu hyvä yhteishenki ja yhdessä tekeminen. Yhdessä saa aikaan enemmän ja vaikuttaa tehokkaammin! Samalla voi sopia pelisäännöistä, jotta toiminta on eettisesti ja moraalisesti oikein.

Milloin on oikea aika?

Ajoitus on tärkeä. Vaikuttaminen on tehokkainta silloin, kun asia on ratkaisevassa käsittelyvaiheessa. Vaikuttaminen liian aikaisin tai myöhään menee usein hukkaan. Oikean ajoituksen oppii vain ottamalla selvää asian käsittelyn tilanteesta. Myös kokemus ja hyvät kontaktit auttavat.

Kartuta osaamistasi

Vaikuttaminen on osaamislaji. Vaikuttamisen perustaitoja voi ja kannattaa opetella esimerkiksi opintokeskusten tai kansalaisjärjestöjen koulutuksissa. Vaikuttamisen käytännöntaitoja oppii kuitenkin vain vaikuttamalla. Siksi vaikuttamaan pitää lähteä rohkeasti.

Seuraa ja arvioi edistymistä

Vaikuttamisen onnistumista kannattaa seurata ja arvioida koko ajan. Mitä saavutettiin tai ei saavutettu, miksi ja millaisin ponnistuksin? Itsearviointi on tae vaikuttamistyön kehittymiselle ja omien taitojen karttumiselle. Jokainen, kokenutkin, oppii aina uutta. Siksi vaikuttamista kannattaa arvioida jälkeenpäin kriittisesti, mutta rakentavasti. Näin voi kehittää itseään tai yhdistyksen toimintaa.

Lue lisää vaikuttamistyön suunnittelusta:
* Kansalaisyhteiskunta.fi -sivuston Osallistumisen ja vaikuttamisen osio
* Anne Ilvonen: Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas