Monta erilaista tapaa vaikuttaa
Lue Yle Uutisten juttu kansalaisraadeista ja selvitä, onko omalla paikkakunnallasi kansalaisraatitoimintaa ja millaisia asioita käsittelevät.
Meillä jokaisella on oikeus tehdä aloitteita kunnalle, eduskunnalle ja Euroopan unionille.
Kuntalainen voi tehdä kuntalaisaloitteen kunnan toimialaan kuuluvassa asiassa.
Kuntalaisaloite.fi -palvelussa voit tutustua kuntalaisaloitteen tekemiseen sekä tehdä kuntalaisaloitteita palvelua käyttävissä kunnissa.
Kansalaisaloite eduskunnalle lain säätämiseksi edellyttää, että aloitetta kannattaa vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista.
Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa voi tehdä kansalaisaloitteen sekä kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita.
Eurooppalaisella kansalaisaloitteella pyydetään Euroopan komissiota tekemään säädösehdotus aiheesta, joka kuuluu EU:n toimivaltaan.
Eurooppalainen kansalaisaloite -sivustolla pääset tutustumaan aloitteen tekemiseen ja vireillä oleviin kansalaisaloitteisiin.
Lue lisää vaikuttamisesta ja osallistumisesta:
 | Osallistumisen ja vaikuttamisen käsitteitä.pdf (534 kB) Aaro harju. 2013 |
Edustuksellinen demokratia
Kunnissa keskeisiä vallankäyttäjiä ovat kunnanvaltuusto ja sen valitsema kunnanhallitus. Kyse on edustuksellisesta demokratiasta. Vaaleissa valituilla edustajilla on vapaus tehdä sellaisia päätöksiä kuin haluavat lakien määrittelemissä rajoissa. Edustajat eivät ole sidottuja äänestäjien mielipiteisiin.
Edustuksellinen demokratia rakentuu Suomessa poliittisten puolueiden varaan. Poliittiset puolueet asettavat ehdokkaat vaaleihin ja julkistavat vaaliohjelman, jossa linjataan tulevien vuosien yhteiskuntapolitiikan suunta kuntatasolla tai valtakunnallisesti. Myös puolueiden ulkopuoliset valitsijayhdistykset voivat asettaa ehdokkaita, mutta tämä on harvinaista.
Edustuksellisessa demokratiassa voimme kaikki tasavertaisesti äänestää päättäjiksi niitä henkilöitä, joiden katsomme parhaiten edustavan omaa arvomaailmaamme ja joiden oletamme hoitavan parhaiten yhteisiä asioita.
Suora ja osallistuva demokratia
Moni kansalainen haluaa vaikuttaa myös vaalien välillä. Tästä johtuen on syntynyt erilaisia suoran ja osallistuvan vaikuttamisen keinoja täydentämään edustuksellista demokratiaa. Ne edustavat välitöntä demokratiaa, vaikuttamista ilman välikäsiä tai väliportaita.
Suomessa on käytössä seuraavat institutionaaliset suoran demokratian muodot:
- valtakunnallinen kansanäänestys
- kunnallinen kansanäänestys
- kuntalaisaloite
- kansalaisaloite
- eurooppalainen kansalaisaloite.
Osallistuvan demokratian käsitteellä tarkoitetaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa asioihin suoraan. Osallistuvan demokratian keinoja on monia:
- yhteydenotto päättäjiin ja viranhaltijoihin
- mielipidekirjoitus lehdessä
- kampanja sosiaalisessa mediassa
- julkilausuma tai kannanotto paikallismediassa
- mielenosoitus
- boikotti
- lakko.
Suomessa ei sallita väkivaltaa (mellakat, terrori-iskut, vallankaappaukset) missään demokratian muodossa. Osallistuvan demokratian keinoja käytetään yhä enemmän, koska koetaan, että niiden avulla voi vaikuttaa tehokkaasti.
Demokratiatietopankki on hallinnon ja kansalaisten yhteinen tietoportaali, jossa eri sivustoilla löytyvä tieto on koottu yhteen. Tietopankin tehtävänä on tukea sekä kansalaisten että virkamiesten osallistumista ja vaikuttamista Otakantaa.fi -verkkopalvelussa.
Kansalais- ja järjestötoiminta
Kansalais- ja järjestötoiminta kuuluu välillisesti osallistuvaan demokratiaan. Kansalaiset kokoontuvat yhteen ja muodostavat yhdistyksiä edistääkseen jotakin tärkeänä pitämäänsä asiaa.
Monen yhdistyksen tehtävänä on vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen sekä poliittisiin päätöksentekijöihin, jotta yhdistyksen jäsenille tärkeä yhteiskunnallinen kysymys saa parhaan mahdollisen ratkaisun. Kansalais- ja järjestötoiminta valmentaa kansalaisia aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
Lisätietoja kansalais- ja järjestötoiminnasta löydät:
* Yhdistystieto.fi -sivusto
* Yhdistystoimijat.fi -sivusto
Kansalaiskuuleminen ja kansalaisraadit
- Kansalaiskuulemisessa kunnan päättäjät ja viranhaltijat kuulevat kunnan asukkaita ajankohtaisista kysymyksistä. Kaikki halukkaat voivat osallistua tilaisuuksiin. Tilaisuuksissa ei päätetä mitään, vaan kuntien päättäjät kuulevat asukkaita ja perehtyvät kansalaismielipiteeseen. Kuulemisia järjestetään nykyisin lähes kaikissa kunnissa. Niiden niminä voivat olla kuntaparlamentti, kyläkokous, kuntafoorumi, avoin kansalaisfoorumi jne.
- Kansalaisraadit ovat useamman päivän kestäviä lähidemokratiaa edistäviä toimintatapoja. Ne ovat kuntalaisille hyvä tapa päästä keskustelemaan kunnan virkamiesten ja päättäjien kanssa. Raadit käsittelevät usein maankäyttöön, harrastustoimintaan ja palveluiden järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Kansalaisraadin nimen käyttö edellyttää ennalta sovitun, useamman päivän kestävän toimintamallin käyttöä.