Sanastoa osallistumisen ja vaikuttamisen tueksi

Eduskunta

Kansaa edustaa vaaleilla valittu eduskunta. Eduskuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Niissä eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa. Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lait. Eduskunta tekee päätökset myös valtion taloudesta ja muista valtiota koskevista tärkeistä asioista, kuten kansainvälisistä sopimuksista.

Edustuksellinen demokratia

Edustuksellisella demokratialla tarkoitetaan sitä, että kansalaiset voivat äänestää edustajiksi henkilöitä, jotka edustavat omaa arvomaailmaa. Edustajat eivät kuitenkaan ole sidottuja äänestäjien mielipiteisiin, vaan heillä on vapaa oikeus tehdä päätöksiä oman valintansa mukaan. Edustuksellinen demokratia rakentuu Suomessa poliittisten puolueiden varaan.

Esittely

Valtuuston kokousta lukuun ottamatta asioista päätetään yleensä viranhaltijan esittelystä. Valtuustolle asiat valmistelee kunnanhallitus (tai tarkastuslautakunta / tilapäinen valiokunta). Valtuuston kokouksessa puheenjohtaja esittelee asian valmistelun useimmiten esityslistaan viitaten. Muissa toimielimissä valmistelusta on vastuussa esittelijä. Valmistelun perusteella esittelijän velvollisuus on tehdä päätösehdotus asian ratkaisijalle.

Euroopan unioni

Euroopan unioni luotiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa vaalimaan rauhaa ja taloudellista yhteistyötä. Pyrkimysten tuloksena syntyi Euroopan talousyhteisö (ETY) vuonna 1958, jossa on alun perin kuusi maata: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa. Näistä ajoista Euroopan unioni on kehittynyt laajaksi sisämarkkinaksi ja Euroopan yhteisöksi, jolla on toimintaa kaikilla yhteiskuntapolitiikan aloilla mm. talouspolitiikasta elinkeinopolitiikkaan, ulkopolitiikkaan ja ympäristöpolitiikkaan. Talousyhteisön nimi muutettiin Euroopan unioniksi (EU) vuonna 1993. EU:hun kuuluu tällä hetkellä 28 jäsenmaata.

EU:n toimielin- ja päätöksentekojärjestelmä toimii seuraavasti:

Yleiset poliittiset painopisteet määritellään Eurooppa-neuvostossa, johon kuuluvat EU-maiden päämiehet, Eurooppaneuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Suomea Eurooppaneuvoston kokouksissa edustaa pääministeri.
Välittömillä vaaleilla valitut Euroopan parlamentin jäsenet edustavat EU-kansalaisia Euroopan parlamentissa. Euroopan parlamentin valtaa on viime vuosina lisätty.
Koko EU:n etua ajaa Euroopan komissio, jonka jäsenet jäsenmaiden hallitukset valitsevat. Jokaisella EU-maalla on yksi komissaari.
Kunkin EU-maan ministerit tekevät päätöksiä EU:n neuvostossa.

Hallitus

Eduskuntaa auttaa sen valitsema hallitus eli valtioneuvosto. Hallitus valmistelee esitykset, jotka tulevat eduskunnan päätettäviksi. Hallitus myös toteuttaa päätökset, jotka eduskunta on tehnyt. Hallitukseen kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministeri johtaa ministeriötä, jossa virkamiehet valmistelevat ministeriön toimialaan kuuluvia asioita. Eduskunta voi erottaa hallituksen, jos se ei ole tyytyväinen hallituksen toimintaan.

Kansalaisaloite

Kansalaisaloite on Suomessa 1. maaliskuuta 2012 voimaan tulleen kansalaisaloitelain tarkoittama kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite, jolla äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat saada lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta. Tutustu kansalaisaloitteeseen Kansalaisaloitepalvelussa.

Kansalaistoiminta

Ihmisen aktiivista toimintaa itsestä ulospäin, yhdessä toimien, yhteiseksi hyväksi. Kansalaistoiminnalle on leimallista ihmisten yhteinen aktiivisuus, joka kohdistuu jonkin, yhteiseksi koetun asian hyväksi. Kansalaistoimintaan liittyy Suomessa vahvasti vapaaehtoisuus, joka on ilmaista työtä jonkin asian tai organisaation puolesta. Noin miljoona suomalaista tekee säännöllisesti vapaaehtoistyötä ja toinen miljoona satunnaisesti.

Kansalaisyhteiskunta

Toiminta- ja toimijakokonaisuus julkisen sektorin, eli valtion ja kuntien, sekä yksityisen sektorin eli yritysten rinnalla. Kansalaisyhteiskuntaan viittaavia toimintoja ja toimintatapoja on ilmennyt läpi Suomen kansan historian, mutta järjestyneen kansalaisyhteiskunnan alku voidaan sijoittaa 1700-luvun lopulle.
Suomalainen kansalaisyhteiskunta koostuu seuraavista toimijoista ja toimintakokonaisuuksista:

ihmisten omaehtoinen ja vapaamuotoinen kansalaistoiminta
yhdistysten ja järjestöjen toiminta
kirkkokunnat ja uskonnolliset järjestöt
ammattiyhdistystoiminta
puolueiden paikallisyhdistysten toiminta
pienimuotoinen osuustoiminta
säätiöt ja rahastot
vapaa sivistystyö, johon kuuluvat kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset ja joissa opiskelee noin miljoona suomalaista vuosittain
sosiaalinen media, jossa kansalaiset ovat omaehtoisesti vuorovaikutuksessa keskenään tuottaen tietoa, näkemystä ja mielipiteitä.

Kunnallisvalitus

Kunnallisvalitus on ensisijainen keino hakea muutosta valtuuston päätökseen ja kuntayhtymän ylimmän tai ainoan toimielimen päätökseen. Näiden toimielinten päätöksistä ei voi tehdä kuntalain oikaisuvaatimusta. Kunnanhallituksen/yhtymähallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen.

Kunnanhallitus

Kunnanhallitus on kunnan toimielin, joka valmistelee valtuuston käsittelemät asiat ja vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunkien hallitukset ovat kaupunginhallituksia, muissa kunnissa kunnanhallituksia.
Kunnanhallituksen jäsenet valitsee valtuusto.

Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuusto on Suomen kunnissa kuntalain mukainen ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, jonka jäsenet eli valtuutetut valitaan neljän vuoden välein kunnallisvaaleilla. Kaupungeissa siitä voidaan käyttää myös kaupunginvaltuusto-nimeä.

Kunta

Suomi jakaantuu 320 kuntaan. Kunnilla on laaja itsehallinto, eli ne päättävät itsenäisesti omista asioistaan. Kunnat järjestävät monenlaisia palveluita kuntalaisille, kuten lasten päivähoidon, perusopetuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kunnat keräävät asukkailta kunnallisveroa, jolla palvelut maksetaan valtion ohjaaman valtionavun lisäksi.
Kuntien verkkosivuja löydät täältä.

Kuntalaisaloite

Kunnan asukkailla ja sen muilla jäsenillä on aloiteoikeus kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Kuntalaisaloitteen avulla voidaan tuoda esille ajankohtainen asia tai ongelma, johon päättäjien toivotaan kiinnittävän huomiota. Kuntalaisaloitteesta lisää Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa.

Kuntayhtymä

Kuntayhtymä on yhteenliittymä, jonka kunnat voivat perustaa yhteisiä toimiaan koskevia tehtäviä varten. Kun esimerkiksi terveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalitoimen palveluiden järjestämisvastuu annetaan yhteistoiminta-alueen muodostavalle kuntayhtymälle, toimii kuntayhtymä palveluiden järjestäjänä jäsenkuntien puolesta. Yleisimpiä ovat terveydenhuoltoon ja koulutukseen liittyvät kuntayhtymät.

Lautakunta

Lautakunta on kunnallinen valmistelu- ja asiantuntijaelin. Lautakuntia on yleensä useita, esimerkkeinä sivistyslautakunta, keskusvaalilautakunta ja tekninen lautakunta. Lautakunnat ovat kunnanhallituksen valvonnan alaisia. Niiden tehtävänä on valmistella asioita kunnanhallitukselle, mutta niillä on myös itsenäistä päätösvaltaa. Aiemmin lakisääteisiä lautakuntia oli yli 20, mutta nykykuntalain mukaan pakollinen on ainoastaan hallinnon ja talouden tarkastamisesta vastaava tarkastuslautakunta.

Ministeriö

Suomessa on 12 ministeriötä, joita johtavat ministerit. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan hallitukselle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon toiminnasta. Ministeriöiden toimialoista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä ja tehtävistä ministeriöistä annetuissa asetuksissa. Pääministeri on valtioneuvoston kanslian päällikkö.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimusmenettely on kunnan sisäistä hallintomenettelyä. Oikaisuvaatimus on kunnallisvalituksen pakollinen esivaihe. Jos päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen, siitä ei vielä voi tehdä kunnallisvalitusta. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimusmenettelyn ulkopuolelle on rajattu kunnassa valtuuston ja kuntayhtymässä ylimmän/ainoan toimielimen päätökset. Valituskelpoisiin päätöksiin liitetään suoraan kunnallisvalitusosoitus hallinto-oikeudelle.

Poliittinen päätöksenteko

Kunnissa poliittinen päätöksenteko tapahtuu kuntalaisten vaaleissa äänestämän tuloksen mukaisesti.
Valtuuston valitsevat asukkaat joka neljäs vuosi. Valtuusto päättää kunnan asioista, vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta.
Kunnanhallitus, jonka valtuusto nimittää, vastaa kunnan hallinnon ja taloudenhoidon käytännön sujumisesta, valmistelee valtuustoasiat, valvoo kunnan etua sekä edustaa kuntaa.
Kunnanjohtajan valitsee valtuusto. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa ja taloutta sekä muuta toimintaa
Lautakunnat eivät ole pakollisia, mutta käytännössä jokaisessa kunnassa on asetettu luottamushenkilöistä koostuvia lautakuntia hoitamaan koulutusasioita, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ympäristö- ja yhdyskunta-asioita.

Presidentti

Tasavallan presidentti valitaan vaaleilla hoitamaan maan asioita. Presidentinvaalit järjestetään kuuden vuoden välein. Sama henkilö voi olla presidenttinä kaksi kautta peräkkäin. Tasavallan presidentin tärkein tehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Valtaosa presidentin päätöksistä on hallituksen esityksiä. Presidentti vahvistaa lait, jotka eduskunta on hyväksynyt.

Viranomainen

Valtion tai kunnan toimielin, jolle kuuluu hallinnollisia tehtäviä ja toimivaltaa niiden toteuttamiseksi. Viranomainen voi siirtää johtosäännössä toimivaltaansa yksittäiselle virkamiehelle. Virkamies on valtion palveluksessa virkasuhteessa toimiva henkilö. Kunnan palveluksessa oleva virkasuhteinen henkilö on viranhaltija.

Yhdistys tai järjestö

Ihmisten yhteenliittymä, joka toteuttaa tiettyä yhteistä tavoitetta, arvoa tai intressiä. Yhdistys voi olla rekisteröity tai rekisteröimätön, ja se voi toimia paikallisesti, alueellisesti ja/tai valtakunnallisesti. Yhdistyksellä on hyväksytyt säännöt tai ainakin toimintanormit, jonkinlainen organisaatio ja sovittu taloudenhoito.
Järjestöksi kutsutaan yleisesti valtakunnallista kokonaisuutta, jonka osasia ovat paikalliset yhdistykset, piiri- ja liitto-organisaatio. Suomessa toimii noin 80 000 paikallista yhdistystä, noin 3 000 piirijärjestöä ja yli 1 000 valtakunnallista liittoa. Jäseniä järjestöissä on yhteensä noin 15 miljoonaa.