Osana puoluetta

Sivun sisällöt ovat tuottaneet pääosin Opintokeskus Kansio, KSL opintokeskus, MSL opintokeskus ja TSL opintokeskus.

Puolueen sisään kätkeytyy moninainen joukko yhdistyksiä, osastoja, piirejä, alueita ja liittoja, jotka jokainen puolue on sitonut omaan organisaatioonsa. Lisäksi puolueilla on usein läheisjärjestöjä ja toimielimiä, jotka eivät kuulu viralliseen puolueorganisaatioon. Kuulostaako monimutkaiselta?

Tutustuminen omaan puolueorganisaatioon ja sen suomiin mahdollisuuksiin ottaa aikaa. Jo toiminnassa mukana olevat jäsenet ovat oivia tietolähteitä alkuun pääsemisessä. Useimmiten puolueet ovat kuvanneet organisaatioonsa kuuluvien toimielinten tehtävät ja tarkoitukset kotisivuillaan. Kysyvä ei vaikuttamisen polulta eksy!

 

Suhteellisen yksinkertaisesti puolueiden rakennetta voi kuvat oheisella kaaviolla. (klikkaa kuvaa suuremmaksi)

Puolueeseen kuulutaan yleensä jonkun paikallisyhdistyksen kautta. Yhdistys voi olla niin sanottu perusyhdistys tai naisten, nuorten tai opiskelijoiden yhdistys. Joissakin tapauksissa jäsen voi kuuluu niin sanottuun henkilöyhdistykseen tai olla piirin suorajäsen.

Jäsenenä saat:
- päättää yhdistyksen kokouksessa
- osallistua jäsenäänestyksiin
- tehdä aloitteita, kannanottoja ja lausuntoja
- mahdollisuuden tehdä poliittista järjestötyötä, toimia luottamushenkilönä ja päätöksentekijänä
- jäsenedut

 

Piiriin jäseninä ovat alueella toimivat paikallisyhdistykset ja ns. peruspiirin ollessa kyseessä myös jäsenliittojen (naiset, nuoret) piirit. Puolueesta riippuen piirillä voi olla myös henkilöjäseniä eli suorajäseniä. Yleensä piirin toiminta-alueena on vaalipiiri. Ylin päättävä elin on piirikokous, joka valitsee mm. piirihallituksen, ehdokkaat puoluevaltuustoon ja asettaa eduskuntavaaliehdokkaat.

Puolueilla on usein jäsenliittoja, jotka ovat keskittyneet tiettyihin jäsenryhmiin (naiset, nuoret, opiskelijat). Liitot ovat puolueen jäseniä ja niillä on oma hallinto sekä piiri- ja alueellinen organisaatio. Liiton ylimpinä toimielimenä on liittokokous, joka määrittelee liiton linjan ja valitsee liittohallituksen. Liitoilla on usein työryhmiä ja koulutuksia, joihin jäsenet ovat tervetulleita mukaan.

Puoluehallitus toimiin juoksevien asioiden hoitajana ja ylempien toimielimien päätösten toimeenpanijana.

Puoluekokousten välillä puoluevaltuusto käyttää puolueen merkiitävintä päätösvaltaa. Puoluevaltuuston jäsenet nimetään piirien esitysten pohjalta puoluekokouksessa ja edustajien lukumäärä määräytyy piirin jäsenmäärän perusteella. Puoluevaltuusto päättää muun muassa puolueiden talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä valitsee puoluehallituksen.

Puoluekokous on puolueen ylin päättävä elin. Puoluekokouksessa päätetään aloitteiden ja kannanottojen kautta puolueen suuret linjat sekä valitaan ylin puoluejohto, johon kuuluvat puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä puoluevaltuuston puheenjohtaja ja puoluevaltuuston jäsenet. Puoluekokous on merkittävä tapahtuma puolueiden toiminnassa, ja vaikka se saattaa kuulostaa jäsenestä kaukaiselta, on se ehdottomasti kokemisen arvoinen kokemus.

Parhaiten sinulle sopivan yhdistyksen löydät ottamalla yhteyttä suoraan puolueeseen.