Mihin asioihin voit vaikuttaa?

Työntekijänä voit itse vaikuttaa moniin asioihin. Työnantajan työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus (ks. sivun alaosa) takaa työnantajalle oikeuden johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä työntekijöille: työnantaja päättää mitä, miten, missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät. Tätä työnjohtovaltaa säädellään työsopimuksella, työehtosopimuksella ja yleisellä työlainsäädännöllä.
 

Vaikka työnantaja päättää, aina voit neuvotella! Työntekijänä voit usein neuvotella siitä, miten työt tehdään, missä ja milloin ja millä korvauksella. Ensimmäinen työelämänä vaikuttamisen paikka on työsopimuksen solmiminen. Siinä neuvottelet siitä, millä ehdoilla sitoudut tekemään työnantajallesi työtä.

Etujasi ajetaan eri tasoilla

Yksin neuvotteleminen kannattaa, mutta joukkovoimaa saat ammattiliitoista.

Kun neuvotellaan palkoista ja työehdoista, neuvottelut voidaan käydä kaksikantaisina eli työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Jos neuvottelut käydään ammattiliiton ja työnantajajärjestön välillä, puhutaan liittokierroksesta.

Jos neuvotellaan työpaikalla, puhutaan paikallisesta sopimisesta. Paikallisessa sopimisessa henkilöstön edustajien rooli korostuu ja heille asetetut vaatimukset nousevat.

Neuvottelut voidaan käydä myös kolmikantaisina, jolloin neuvottelijoina ovat palkansaajajärjestöt (Akava, STTK, SAK), työnantajajärjestöt (EK, KT, Kirkon työmarkkinalaitos) ja valtio. Tällöin pystytään neuvottelemaan myös työelämän laadullisesta kehittämisestä sekä sosiaaliturvaan ja verotusratkaisuihin liittyvistä asioista.

Yrittäjien etuja ajavat Suomen Yrittäjät ry sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on ammatti- ja etujärjestö maanviljelijöille, metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille.

Työelämän laadulla tarkoitetaan henkilöstön ja esimiesten osaamisen, työkäytäntöjen, työhyvinvoinnin ja johtamisjärjestelmien kehittämistä.

Ks. lisää työelämän laatuu liittyvistä asioista työ- ja elinkeinoministeriön sivustolta:

http://www.tyoelama2020.fi/

Kuka ajaa palkansaajien etuja?

Ammattijärjestöt ovat syntyneet työntekijöiden tarpeesta puolustaa asemaansa työelämässä. Ne ovat taistelleet esimerkiksi sen puolesta, että normaalityöajan ylittävältä työajalta maksetaan ylityökorvaus. Tällä hetkellä keskusteluja käydään loma-ajoista ja erilaisista tavoista tehdä ja teettää työtä kuten mm. vuokratyövoiman käyttö.

Ammattiyhdistys tarjoaa turvaverkon lisäksi tilaisuuksia osaamisen vahvistamiseen ja yhteistyöhön oman ammattikuntasi kanssa.

Liittymällä ammattiliittoon olet ryhtynyt työelämän vaikuttajaksi ja tehnyt ammattiliittosi kanssa edunvalvontasopimuksen. Suomalaisista palkansaajista 80 prosenttia on ammattijärjestöissä jäseninä. 

Ammattijärjestöjen asemaa työpaikkojen vaikuttajana on perusteltu sillä, että ne tasapainottavat työnantajan valta-asemaa työntekijään nähden. Ammattiliiton avulla yksittäisen työntekijän asema suhteessa työnantajaan on turvatumpi. Liitto myös antaa selkänojan silloin, kun henkilöstön edustajat neuvottelevat työnantajan kanssa.
 

Sinun on hyvä tietää, mitä tarkoittaa työnantajan direktio-oikeus.

Se kuuluu esimiehelle ja pitää sisällään esimiehen työnjohdolliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka koskevat työtapaa, työn laajuutta ja menettelytapoja työssä ja työpaikalla.

Näitä ovat
1. Työtä koskevien ohjeiden ja määräysten antaminen.
2. Työtehtävien jakaminen.
3. Töiden ja työvuorojen suunnittelu.
4. Työajan ja –vuorojen sijoittelusta päättäminen.
5. Työajan alkamis- ja päättymishetkistä päättäminen.
6. Työaikakorvausten antamistavasta ja varallaolosta päättäminen.
7. Työskentelypaikan määrääminen.
8.  Velvollisuus antaa työntekijälle tietyt lepoajat ja huolehtia työturvallisuudesta.

Huom! Jos jokin edellä kuvatuista asioista on työ- tai virkaehtosopimuksella säädelty tai on määritelty työsopimuksessasi, niin sillloin se ei ole työnantajan direktio-oikeuden piirissä.

Muista myös, että työelämäämme säätelevät monet lait (mm. työaikalaki, työsopimuslaki, työturvallisuuslaki...). Tietyt asiat on määritelty laeissa ja tätä lainsäädäntöä pitää työpaikoilla noudattaa.

Direktio-oikeudellakin on rajansa sillä työnjohtomääräyksissä esimiehen  
- tulee noudattaa vallitsevaa lainsäädäntöä ja sopimuksia 
- tulee vaalia tasa-arvoa, eikä hän saa syrjiä ketään
- tulee varmistaa, että henkilöllä on ammatillinen pätevyys tehtävien hoitoon
- tulee varmistua, että määräys on kohtuullinen eli työlle pitää järjestää aikaa ja työvälineet.