Miksi työelämässä kannattaa vaikuttaa?

Tuon oman osaamiseni paremman työelämän saavuttamiseksi

Työpaikalla olen oman työni ja työolosuhteitteni paras asiantuntija. Usein myös havaitsen, miten työ tulisi tehtyä nykyistä helpommin tai tuottavammin, tai haluan parantaa työolojani, vaikuttaa työaikoihini.

Nämä päämäärät ovat erinomaisia sekä työnantajan että työntekijän kannalta, koska työtä tai työkäytöntöjä ei kukaan voi kehittää yksin. Tämä työ on tarpeen tehdä työnantajan ja henkilöstön yhteistyöllä.  Meiltä kaikilta odotetaan tekoja paremman työelämän saavuttamiseksi. 

Vaalin oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa

Työ- ja elinkeinoministeriö tutkii vuosittain suomalaista työelämää ja laatii sitä kuvaavan Työolobarometrin. Näissä tutkimuksissa oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä työssä jaksamisen näkökulmasta.

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo liittyvät palkkaukseen ja muihin työpaikan etuihin. On tärkeää, että kohtelu ja päätöksenteko on työpaikoilla oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Erityisen tärkeää on, että päätöksenteon menettelytavat ovat oikeudenmukaiset. Meidän on helpompi hyväksyä itselle epäedullinen päätös silloin, kun päätökseen johtaneet menettelytavat ovat oikeudenmukaiset ja tasapuoliset. Emme kuitenkaan voi hyväksyä päätöksiä, jotka ovat meille epäedullisia ja joiden perustelut ovat hämärät ja epäselvät. 
 

Ks. vuoden 2016 työolobarometrin ennakkotietoja
http://www.tem.fi/files/44745/TEM_rap_3_2016_web.pdf

Edistän työhyvinvointia ja jaksamista

Vaikuttamalla työoloihin ja  työpaikan käytäntöihin tuen omaa ja työkavereideni työhyvinvointia ja jaksamista. Työhyvinvointi minun ja meidän kaikkien vastuulla! 

Työhyvinvointi tai -pahoinvointi syntyvät työstä ja ovat peräisin työpaikalta. Siksi työhyvinvointi syntyy jokapäiväisistä käytännön toimista työpaikalla, joilla pyrin itse tai yhdessä muiden kanssa vaikuttamaan siihen, että työmme sujuu entistä paremmin. Voin tukea työhyvinvointiani liikunnalla, syömällä terveellisesti ja huolehtimalla riittävästä levosta, mutta nämä yksin eivät varmista, että voin hyvin myös työssä.

Työyhteisön tärkein tehtävä on toteuttaa sitä perustehtävää, josta työnantaja työyhteisön jäsenille palkan maksaa. Perustehtävän toteuttamisen tulee kuitenkin tuntua mielekkäältä, oikeudenmukaiselta ja sujuvalta, jotta sitä jaksaa tehdä. Kehittääkseni oman työpaikkani työn sujuvuutta, voin ehdottaa sählinkianalyysin tekemistä. Siinä kaikki työntekijät kertovat, mikä työssä aiheuttaa sählinkiä, epäselvyyttä ja päällekkäistä työtä. Kun tulokset kootaan, voimme etsiä yhdessä ratkaisuja havaittuihin ongelmiin.

Parannan osaamistani ja ammattitaitoani 

Huolehtimalla omasta osaamisestani joko kouluttautumalla tai osallistumalla työpaikan kehittämiseen, pidän yllä ammattitaitoani, johon kuuluu ammatillinen osaaminen ja työelämäosaaminen. Ammatillisen osaamisen varmistaminen kuuluu työnantajalle ja minulle itselleni. Työelämäosaaminen karttuu vuosien myötä. Lisäksi ammattijärjestöt valistavat ja kouluttavat jäseniään toimimaan työelämässä. Työntekijän ja työantajan oikeudet sekä velvollisuudet on tärkeä tuntea ja tietää.  

Minun on tarpeen varmistaa, että osaamiselleni on käyttöä työmarkkinoilla nyt ja tulevaisuudessa. 

Lisään yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä

Tiedän, että työpaikan säännöllinen yhteistoiminta on yhteinen etu. Organisaation johto saa palautetta ja ideoita henkilöstöltä ja henkilöstölle välittyy riittävä ja ajantasainen tieto organisaation tilasta ja menestymisestä. Kun työpaikalla toimitaan yhdessä, työoloihin ja –järjestelyihin liittyvän vaikutusvallan myötä työntekijät tuntevat, että heitä arvostetaan ja heihin luotetaan. Tällöin myös muutostilanteet pystytään hoitamaa hallitusti, jolloin henkilöstö voi kokea myös lopputuloksen kohtuulliseksi. Tämä auttaa minua ja muuta henkilöstä säilyttämään luottamuksen organisaatiota kohtaan. (Mattila P. 2007, 208).

Edistän omaa ja työkavereideni sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin osallistumalla yhteistoimintaan ja varmistamalla, että kaikki pääsevät osallistumaan tasapuolisesti. Näin saamme aikaan yhteisen näkemyksen työn tekemisestä ja päämääristä. Samalla opimme yhdessä uutta ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy; kun kaikki puhaltavan yhteiseen hiileen, myös tulos paranee. Ja näin minä ja työtoverini tunnemme työpaikan tilanteen ja työnhallinnan tunne lisääntyy: meistä jokainen tietää, mitä meiltä odotetaan ja töihin liittyvä epämääräisyyden tunne ja sen aiheuttama stressi vähenee. Olen iloinen myös siitä, että tällä osallistamisella myös työpaikan hiljaiset tulevat mukaan kehittämiseen.

Vahvistan kestävää työelämää

Tunne siitä, että voi vaikuttaa omiin työasioihin itse ja työyhteisön tuella, on työhyvinvoinnin perusta. Jos vaikutusmahdollisuudet tuntuvat puuttuvan, motivaatio tehdä työtä ja sitoutua yhteisiin tavoitteisiin saattaa kadota. Vahva motivaatio ja sitoutuminen työhön, työyhteisöön ja työpaikkaan auttaa jaksamaan ja jatkamaan työssä pidempään ja samalla työn tuottavuus nousee. Varmistamme yhdessä hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuutta, kun työurat pitenevät ja työn tuottavuus kasvaa.

Kestävän työelämän lähtökohta on, että työ ei pitkälläkään aikavälillä vahingoita yksilöä, yhteiskuntaa tai ympäristöä. Kestävä työ on eettisesti, ekologisesti, ekonomisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaista ja järkevää.

Jokaisella työntekijällä ja työelämän osapuolella on osavastuunsa siitä, että työ ei vahingoita ympäristöä, yksilöitä, yhteisöä tai yhteiskuntaa. Kun vaikutan ja edistän kestävää työelämää, toimin vastuullisesti ja järkevästi.